BOTNIA 23 veneen sisäverhoustyöt

Katon verhous

Botnian katon verhoilukankaaksi valitsin käsittämättömän pitkän valintaprosessin tuloksena Raisiolaisen Verhoilukankaita myyvän Muovikum Oy:n myyntivalikoimasta löytyvän keinonahkaisen Praktika ruutu nimisen kuosin.

Kuva 1.

Kuosi on klassikko ja sitä on valmistettu jo 70-luvulla. Nyttemmin sitä on vain hieman nykyaikaistettu sävyjen ja pintastruktuurin osalta.

En liimannut kangasta suoraan kattoon, vaan 4mm koivuvanerista tehtyyn neljään erilliseen elementtiin. Halusin että elementit ovat tarvittaessa helposti irroitettavia, jos esimerkiksi myöhemmin haluan tehdä sähkölaitelisäyksiä katon alueelle. Lisäksi katon kankaiden huolellinen puhdistus on helpompaa ja sisäseinien huoltolakkauksia tehdessä voi elementit irrottaa suojaan. 

Kuva 2.

Praktika-keinonahka on solumuovivuorellinen ja siis melko paksu. Poistin solumuovivuoren vanerin taakse taitettavalta osalta työtä helpottaakseni. Kankaan kuvio on aikaansaatu lämpösaumaamalla, joka myös kiinnittää pintakankaan ja vuorin toisiinsa. Eli vuorin poisto tältä pieneltä alueelta ei ollut mahdoton tehtävä, ottaen huomioon että näin tehtyäni kankaan taitos levyn taakse oli huomattavasti helpompaa ja työn lopputulos siistimpi.

Kuva 3.

Elementtien kiinnityksen kattoon tein "muovinapeilla", joita valmistaa Fastmount (http://www.fastmount.com/). Napin toinen osa on kiinni vanerissa tarkoitukseen valmistetulla RST-ruuvilla (kuva 3), ja vastakappaleet liimasin hytin kattoon epoksilla. Nappiosien kohdistamista helpottaa valmistajan omat kohdistusnastat.

Vanerielementtien siistillä varjosaumalla muotoilu joka suuntaan kaareville hyttin seinille ei ole helppo työ (kuva 4). Siihen on kuitenkin oma niksinsä ja voin palata asiaan myöhemmin, jos asia jotakuta lukijaa kiinnostaa.

Kuva 4.

Lopuksi muutama kuva valmiista katosta.

Kuva 5.

Kuva 6.

Kuva 7.

Kuva 8.

Kuva 9.

Istuinten verhoilu

Istuinten verhoilun suorat "runkopalat" valmistin 11mm koivuvanerista. Kaarevat valmistin 3*4mm koivuvanerista muotoon laminoiden. Valmiit vaneripalat lakkasin polyuretaanilakalla 3 kertaa.

Kuva 10.

Kuva 11.

Selkänojien kaarevat patjojen runkolevyt liimasin laminointitekniikalla. Tämän tein jo hyvissä ajoin ennen veneen rungon viimeistelytöitä (kuvat 10 ja 11). 

Kuva 12.

Kuva 13.

Kuva 14.

Kuva 15.

Kuva 16.

Patjojen runkovanerit pysyvät tukevasti paikoillaan samoilla kuin katon verhouselementit (kuvat 15 ja 16).

Patjojen pehmusteena käytin vaahtomuovia HR 35 (kuutiopaino 35kg/m3) , joka on korkeakimmoisaa, pintapehmeää ja palosuojattua. Lisäksi istuinosien etureunoissa on erillinen vaahtomuovinen kiilatyyny.

Kuva 17.

Kuva 18.

Kuva 19.

Vaahtomuovipalat kiinnitin vanerirunkoihin spray-liimalla.

Istuinten verhoilukankaaksi valitsin Smart nimisen polyesterikankaan. Kangas on 100%:sta polyesteria ja erittäin hyvin kulutusta kestävä. Väreiksi valitsin harmaan kaksi eri tummuutta. Istuinosat ovat tummanharmaita ja selkänojat ja kuljettajan istuin vaaleanharmaita. Kuljettajan istuin on Kuopiolaisen VA-Varusteen mallistosta VA-Mini veneistuin. Toimitin heille kankaan, ja he ystävällisesti verhoilivat istuimen haluamallani kankaalla. 

Lopuksi muutama kuva valmiista istuimista.

Kuva 20.

Kuva 21.

Kuva 22.

Kuva 23.

Kuva 24.

Kuva 25.

Kuva 26.

Kuva 27.

Kuva 28.

Kuva 29.

Kuva 29.

BOTNIA 23 veneen sähköt


Kulku-/ankkurivalo 360 asteen sektorilla
Sivukulkuvalot
Valonheitin
Etuavotilan kansivalo
Sisä-/karttavalo
Tuulilasinpyyhin
GPS nopeusmittari
Polttoainemittari
Volttimittari
Moottorin jäähdytysveden lämpömittari
USB pistorasia
Tupakansytytinkokoa oleva pistorasia
Pilssipumppu

Tämä sähkölaiteluettelo oli lähtökohtana veneeni sähkösuunnitelmalle. Lisäksi huomioitavaa oli haluamani tupla-akkujärjestelmä.

Kuva 1.

Tässä suunnittelemani pääkytkentäkaavio (kuva 1), joka sisältää seuraavat komponentit:



AKKU 1 = moottorin käynnistysakku (akkuboksi)

AKKU 2 = ns. hupiakku (akkuboksi)

KYTKENTÄKISKO 1 = päämiinuskytkentäkisko (akkuboksi) 

SR 1 = lattasulakeryhmä (akkuboksi)

ACR = automaattinen latausrele (akkuboksi)

4PSS = 4-asentoinen päävirtakytkin (ohjauspulpetti) 

SR 2 = lattasulakeryhmä (ohjauspulpetti)

KYTKIN/SULAKERYHMÄ = kytkinpaneli lattasulakkeilla (ohjauspulpetti)

KYTKENTÄKISKO 2 = miinuskytkentäkisko (ohjauspulpetti)

K1 = pilssipumpun elektroninen automaattikytkin (pilssi)

K2 = kaukohallintalaitteen turvakytkin (ohjauspulpetti)

K3 = virta- ja käynnistyskytkin (ohjauspulpetti)

M1 = pilssipumppu (istuinboksi)

P1 = usb-pistorasia (ohjauspulpetti)

V1 = sisä-/karttavalo kytkimellä (mittarikonsoli) 

   
   Kuvasta selviää lisäksi tärkeimmät johdinten minimipaksuudet.
Johtimina käytin ns. erittäin monisäikeisiä kaapeleita.
Kytkennät sulakeryhmiin ja kytkentäkiskoihin tein abikorengasliittimillä, jotka on suojattu kutisteletkulla.
Johdinjatkokset laitteille tein tarvittaessa abikolattaliittimillä, jotka suojasin kutisteletkulla.
10 ja 35 neliömillin johtimet kytkin kaapelikengillä, jotka samoin on suojattu kutisteletkulla.

Kuva 2.

Tämä on kytkinryhmän kytkentäkaavio (kuva 2), joka sisältää seuraavat komponentit ja kytkinryhmät:

KYTKIN/SULAKERYHMÄ = kytkinpaneli lattasulakkeilla (ohjauspulpetti)

KYTKENTÄKISKO 2 = miinuskytkentäkisko (ohjauspulpetti)

KYTKENTÄKISKO 3 = pluskytkentäkisko (ohjauspulpetti)

KYTKIN 1 = vasen kulkuvalo (V2), oikea kulkuvalo (V3)

KYTKIN 2 = kulku-/ankkurivalo 360 asteen sektorilla (V4)

KYTKIN 3 = etuavotilan kansivalo (V5)

KYTKIN 4 = valonheitin (V6)

KYTKIN 5 = tuulilasinpyyhin (M2)

KYTKIN 6 = pilssipumpun pakkosyöttö (M1)

KYTKIN 7 = mittarivalaistus nopeus (N), polttoaine (P), lämpö (L), voltti (V)

KYTKIN 8 = tupakansytytinkokoa oleva pistorasia (P2)  

GND = kytkinpanelin merkkivalojen miinusjohdin

Näiden lisäksi tarvitsin maadoitussuunnitelman, virtalukon kytkentäkaavion (joka sisältää moottorin käynistyskytkennän, mittarien toiminnan anturikytkentöineen, moottorin öljynpaineen varoitus ja kytkinpanelin valaistus), asentamani  3-toimisen tuulilasinpyyhinkatkaisijan kytkentäkaavion ja valonheittimen kauko-ohjauksen kytkentäkaavion.

Tässä ensimmäiseksi kuva akkuboksin komponenteista (kuva 3). Komponentit vasemmalta oikealle ovat KYTKENTÄKISKO 1, SR 1 ja ACR.

Kuva 3.

Akkuboksista lähtee harmaa suojaputki ohjauspulpetille/moottorille. Sen sisällä menee kummankin akun syöttökaapelit(+) päävirtakytkimelle, syöttökaapeli(+) hupiakusta pilssipumpun elektroniselle automaattikytkimelle ja syöttökaapeli(+) automaattiselta latausreleeltä virtalukolle. Lisäksi paluukaapeli(-) moottorilta starttiakulle ja paluukaapeli(-) ohjauspulpetin miinuskytkentäkiskolta akkuboksin päämiinuskytkentäkiskolle.

Tarkka pääkytkentäkaavion silmäilijä huomasi tuosta luettelosta puuttuvan pilssipumpun miinusjohtimen päämiinuskytkentäkiskolle. Tein siinä suunnitelmaan viime hetken muutoksen, ja kytkin sen ohjauspulpetissa olevaan kytkentäkisko 2:seen.

Seuraavaksi kuva ohjauspulpetin vasemmassa kyljessä olevasta "sähkökeskuksesta" (kuva 4). 

Komponentit vasemmalta oikealle ovat KYTKENTÄKISKO 2, KYTKENTÄKISKO 3 ja SR 2. 

Kuva 4.

Kuva 5.

Tässä kuva (kuva 5) samasta "sähkökeskuksesta" hieman eri kulmasta. Siinä näkyy taustat kytkinryhmästä, virtalukosta ja päävirtakytkimestä.

"Sähkökeskuksesta" suuri osa johtimista menee ylöspäin keski-ikkunan yläpuolella olevaan mittarikonsoliin (kuva 6). Kiepillä oleva sininen kaapeli toimi vetonaruna, jolla vedin tarvittavat johtimet ikkunoiden välissä olevaan johdinkanavaan. Vetonarun jätin kanavaan mahdollisia myöhempiä laiteasennuksia varten.

Kuva 6.

Kuva mittarikonsolin sisältä (kuva 7). Keskellä johdinten takana tuulilasinpyyhkijän moottori.

Kuva 7.

    

Kuva 8.

Laitteet mittarikonsolin etuseinässä vasemmalta oikealle ovat valonheittimen kaukohallintalaite, polttoainemittari, gps-nopeusmittari, volttimittari ja moottorin jäähdytysveden mittari. Laitteet mittarikonsolin pohjassa vasemmalta oikealle ovat 3-toiminen tuulilasinpyyhinkatkaisija ja omalla kytkimellä varustettu sisä-/karttavalo (kuva 8 ja 9).

Kuva 9.

Lopuksi kuvasarja sähkölaitteista

Sivukulkuvalo

Valomasto jossa kulku-/ankkurivalo 360 asteen sektorilla ja valonheitin

Etuavotilan kansivalo

Kytkinpaneli lattasulakkeilla

Virta- ja käynnistyskytkin sekä 4-asentoinen päävirtakytkin

USB pistorasia

Pilssipumppu

 Pilssipumpun elektroninen automaattikytkin

Moottorin liian alhaisesta öljynpaineesta varoittaa esimerkiksi kuorma-autoista tuttu peruutuspiippi

BOTNIA 23 veneen moottori


Veneeni moottorina toimii (toivottavasti) Yanmar diesel 3GMC ja moottorin näet tässä (kuva 1 ja 2).

Kuva 1.

Kuva 2.

Aika atomeina näyttäisi olevan, eli pientä laittoa vaatii. 

Sen enempää en itse koneen kasausta tässä käy läpi, mutta kun kaikki palaset saa sattumaan oikeille paikoileen oikealla tavalla, niin eiköhän siitä toimiva kone saada aikaiseksi.

Kuva 3.

Nyt näyttää jo aika hyvältä (kuva 3 ja 4), mutta kohta näyttää paljon paremmalta (kuva 5 ja 6).      

Kuva 4.

Kuva 5.

Koneessa on vielä tässä vaiheessa vanhat sähköjohtimet, jotka on tarkoitus kaikki uusia (kuva 5).

Kuva 6.

Tämä kone ei enään juurikaan uutta häpeä ainakaan ulkoisesti. Suurimmat iän tuomat korroosion aiheuttamat kulumat löytyvät raakavesijäähdytteisen koneen jäähdytyskanavistosta.

Kanaviston suojana tässä koneessa on kolme anodia, jotka toimiessaan pitävät kyllä korroosion aisoissa. 

Jos mitä tahansa varsinkin raakavesijäähdytteistä veneen moottoria käytetään merivedessä, kuuluu anodina käyttää sinkkiä tai alumiinia (makeissa vesissä magnesiumia ja murtovesissä alumiinia). Suolavedessä ajetun kauden päätteeksi tulee kone aina huolellisesti makeavesihuuhdella. Ongelmana on kuitenkin se, että makea vesi passivoi sinkin pintaa, joka estää anodien toimintaa. Näin oli uskoakseni käynyt tällekin yksilölle vuosien varrella.

Merivedessä käytettävien koneiden jäähdytyskanavistoa suojaavien sinkkianodien pinnat kannattaisikin mielestäni puhdistaa metalliharjalla ennen koneen käyttöönottoa keväällä jos mahdollista.

Tässä vaiheessa uusi konekoppa on heloitettu (kuva 7) ja moottoritila kauttaaltaan äänieristetty (kuva 8).

Kuva 7.

Kuva 8.

Seuraavaksi on vuorossa koneen nosto pedille taljanostokehikkoa apuna käyttäen (kuva 9 - 11).

   

Kuva 9.

Kuva 10.

Kuva 11.

Moottori onnelisesti kiinitettynä omalle pedilleen (kuva 12 ja 13). Tässä kohtaa on jo kaikki koneasennustyöt valmiina.

Kuva 12.

Kuva 13.

Jäähdytysveden suodattimen asensin koneen etuosaan mahdollisimman lähelle vesipumppua ja selkeästi vesilinjan yläpuolelle (kuva 14).

 

Kuva 14.

Tässä kuvassa (kuva 15) näkyy moottorin kaukohallintakaapelit. Kaasun- (sininen), moottorin sammutus- (punainen) ja vaihteiston kaukohallintakaapeli (sininen), joka näkyy huonosti kuvan vasemmassa reunassa.

Kuva 15.

Kuva (kuva 16) ohjauspulpetin sisältä kaukohallintalaitteen takaa. Keskellä kaasun- ja vasemmalla vaihteiston kaukohallintakaapeli.

Kuvan alareunassa näkyy myös keltainen ja punainen johdin, joita pitkin kulkee herätevirta virtalukolta starttimoottorille. Eli kaukohallintalaitteessa on turvakytkin, joka estää koneen käynistämisen vaihteen ollessa päällä.

Kuva 16.

 Jäähdytysvesi kiertää myös moottorin pakosarjan kautta (kuva 17). Vesi tulee jäähdytyskanavistoon kuvan oikeassa reunassa olevaa harmaata letkua pitkin, jäähdyttää pakosarjan ja poistuu vasemmassa päässä olevaa letkulenkkiä myöten märkään pakokanavistoon. Tästä lenkistä "ryöstetään" myös potkuriakselin vannasputken sisäpäässä olevan vesivoidellun akselitiivisteen tarvitsema vesi (haaroitettu sininen letku).

Kuva 17.

Vannasputken sisäpää jossa potkuriakseli työntyy vesivoidellun akselitiivisteen läpi (kuva 18). Vesi tulee tiivisteelle sinistä letkua pitkin.

Kuva 18.

Kuvan yläreunan harmaassa suojaputkessa kulkee sähköjohtimet akkuboksin ja ohjauspulpetin/moottorin välillä (kuva 19). Kuvan alareunan musta putki on pakoletku.

Kuva 19.

    Potkuriakselin tukilaakeri (kuva 20).

  

Kuva 20.

Hytin turkin alta löytyy myös pakoputkiston kolmikammioinen äänenvaimennin (kuva 21).

Kuva 21.

   Moottoritilasta löytyy myös vedenerottimella varustettu polttoainesuodatin (kuva 22).

Kuva 22.

Koneen etupuolelta etuavotilan turkin alta löytyy polttoainetankki (kuva 23). Dieseltankissa on aina kolme letkuyhdettä. Pa-lähtö, pa-paluu ja huohotus. Keskellä on tankin manusluukku (huoltoluukku), jonka keskellä on polttoainemittarin anturi.

Kuva 23.

Polttoainetankin täyttöletku (kuva 24). Sininen sähköjohdin on tankin täyttöhelan maadoituskaapeli. Myös polttoainetankki on maadoitettu.

      

Kuva 24.