BOTNIA 23 veneen moottori


Veneeni moottorina toimii (toivottavasti) Yanmar diesel 3GMC ja moottorin näet tässä (kuva 1 ja 2).

Kuva 1.

Kuva 2.

Aika atomeina näyttäisi olevan, eli pientä laittoa vaatii. 

Sen enempää en itse koneen kasausta tässä käy läpi, mutta kun kaikki palaset saa sattumaan oikeille paikoileen oikealla tavalla, niin eiköhän siitä toimiva kone saada aikaiseksi.

Kuva 3.

Nyt näyttää jo aika hyvältä (kuva 3 ja 4), mutta kohta näyttää paljon paremmalta (kuva 5 ja 6).      

Kuva 4.

Kuva 5.

Koneessa on vielä tässä vaiheessa vanhat sähköjohtimet, jotka on tarkoitus kaikki uusia (kuva 5).

Kuva 6.

Tämä kone ei enään juurikaan uutta häpeä ainakaan ulkoisesti. Suurimmat iän tuomat korroosion aiheuttamat kulumat löytyvät raakavesijäähdytteisen koneen jäähdytyskanavistosta.

Kanaviston suojana tässä koneessa on kolme anodia, jotka toimiessaan pitävät kyllä korroosion aisoissa. 

Jos mitä tahansa varsinkin raakavesijäähdytteistä veneen moottoria käytetään merivedessä, kuuluu anodina käyttää sinkkiä tai alumiinia (makeissa vesissä magnesiumia ja murtovesissä alumiinia). Suolavedessä ajetun kauden päätteeksi tulee kone aina huolellisesti makeavesihuuhdella. Ongelmana on kuitenkin se, että makea vesi passivoi sinkin pintaa, joka estää anodien toimintaa. Näin oli uskoakseni käynyt tällekin yksilölle vuosien varrella.

Merivedessä käytettävien koneiden jäähdytyskanavistoa suojaavien sinkkianodien pinnat kannattaisikin mielestäni puhdistaa metalliharjalla ennen koneen käyttöönottoa keväällä jos mahdollista.

Tässä vaiheessa uusi konekoppa on heloitettu (kuva 7) ja moottoritila kauttaaltaan äänieristetty (kuva 8).

Kuva 7.

Kuva 8.

Seuraavaksi on vuorossa koneen nosto pedille taljanostokehikkoa apuna käyttäen (kuva 9 - 11).

   

Kuva 9.

Kuva 10.

Kuva 11.

Moottori onnelisesti kiinitettynä omalle pedilleen (kuva 12 ja 13). Tässä kohtaa on jo kaikki koneasennustyöt valmiina.

Kuva 12.

Kuva 13.

Jäähdytysveden suodattimen asensin koneen etuosaan mahdollisimman lähelle vesipumppua ja selkeästi vesilinjan yläpuolelle (kuva 14).

 

Kuva 14.

Tässä kuvassa (kuva 15) näkyy moottorin kaukohallintakaapelit. Kaasun- (sininen), moottorin sammutus- (punainen) ja vaihteiston kaukohallintakaapeli (sininen), joka näkyy huonosti kuvan vasemmassa reunassa.

Kuva 15.

Kuva (kuva 16) ohjauspulpetin sisältä kaukohallintalaitteen takaa. Keskellä kaasun- ja vasemmalla vaihteiston kaukohallintakaapeli.

Kuvan alareunassa näkyy myös keltainen ja punainen johdin, joita pitkin kulkee herätevirta virtalukolta starttimoottorille. Eli kaukohallintalaitteessa on turvakytkin, joka estää koneen käynistämisen vaihteen ollessa päällä.

Kuva 16.

 Jäähdytysvesi kiertää myös moottorin pakosarjan kautta (kuva 17). Vesi tulee jäähdytyskanavistoon kuvan oikeassa reunassa olevaa harmaata letkua pitkin, jäähdyttää pakosarjan ja poistuu vasemmassa päässä olevaa letkulenkkiä myöten märkään pakokanavistoon. Tästä lenkistä "ryöstetään" myös potkuriakselin vannasputken sisäpäässä olevan vesivoidellun akselitiivisteen tarvitsema vesi (haaroitettu sininen letku).

Kuva 17.

Vannasputken sisäpää jossa potkuriakseli työntyy vesivoidellun akselitiivisteen läpi (kuva 18). Vesi tulee tiivisteelle sinistä letkua pitkin.

Kuva 18.

Kuvan yläreunan harmaassa suojaputkessa kulkee sähköjohtimet akkuboksin ja ohjauspulpetin/moottorin välillä (kuva 19). Kuvan alareunan musta putki on pakoletku.

Kuva 19.

    Potkuriakselin tukilaakeri (kuva 20).

  

Kuva 20.

Hytin turkin alta löytyy myös pakoputkiston kolmikammioinen äänenvaimennin (kuva 21).

Kuva 21.

   Moottoritilasta löytyy myös vedenerottimella varustettu polttoainesuodatin (kuva 22).

Kuva 22.

Koneen etupuolelta etuavotilan turkin alta löytyy polttoainetankki (kuva 23). Dieseltankissa on aina kolme letkuyhdettä. Pa-lähtö, pa-paluu ja huohotus. Keskellä on tankin manusluukku (huoltoluukku), jonka keskellä on polttoainemittarin anturi.

Kuva 23.

Polttoainetankin täyttöletku (kuva 24). Sininen sähköjohdin on tankin täyttöhelan maadoituskaapeli. Myös polttoainetankki on maadoitettu.

      

Kuva 24.